keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Ekat kaverisynttärit

Viime viikolla Pulu oli kutsuttu ensimmäisille kaverisynttäreille. Siis sellaisille, joille vanhemmilla saati sitten pikkuveljillä ei ollut asiaa. Sai mennä yksin. Koska on jo iso tyttö. Ja jännitti.

Lahjaksi valittiin päivänsankarin toiveiden mukaisesti palapeli, mutta ei prinsessa-aiheista, koska ei pojat sellaisista saata tykätä. Hyvä, ei tarvinnut kinata. Päiväunien jälkeen tällättiin: kynsien lakkaus - tottakai, ja hiusten kiharrus. Puoli tuntia kihartamisen jälkeen kiharat olivat suoristuneet. Syy: hikoilutti niin kovasti kun piti jännittyneenä koko ajan hiulata edestakaisin ja ympäri. Uudet kiharat syntyivät kutenmiten kosteaan tukkaan.

"Jospa äiti sinun ja veljen pitäisi kuitenkin tulla mukaan." totesi tyttö vielä hetkeä ennen oven avausta.

Pim-pom, ja ovi aukeaa. Päivänsankari on komeana meitä vastassa. Pulu ojentaa paketin ja sankari nappaa sen.

"Heiii... mitä piti sanoa?" huutelee päivänsankarin äiti kauempaa.

"Ai niin. Kiiitoooos!", kuuluu jo jostain olohuoneen puolelta.

"Ei, kun tervetuloa..." :)

Pulu ei malttaisi edes takkia riisua, saati sitten heipattaa äitiä ja veljeä, niin kiire on synttäreitä juhlimaan. Se siitä jännityksestä siis. Onneksi.

Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin kotiin haetaan väsynyt, mutta erittäin onnellinen tyttö.

Omille synttäreille on muutama vieras jo katsottuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti